Oikeasti lasketut pimennykset ja tähdenlennot — mitään ei ole keksitty
Tulevat pimennykset
Miltä se näyttää
Rengasmainen auringonpimennys syntyy silloin, kun kuu on kiertoradallaan lähellä maasta kauimmaista pistettä eli apogeumia. Silloin kuu näkyy hieman aurinkoa pienempänä eikä peitä sitä kokonaan, vaan reunalle jää auringonpintaa renkaaksi. Tämä rengas on auringonpintaa, jonka kirkkaus ei ole vähentynyt lainkaan — ilman ISO 12312-2 -sertifioituja pimennyslaseja se ei ole hetkeäkään turvallinen. Pimeäksi ei mene kuten täydellisessä, eikä koronaakaan näy.
Miltä se näyttää
Kuunpimennys, jossa kuu vain sivuaa maan varjon vaaleaa ulkoreunaa eli puolivarjoa. Siellä auringonvalosta peittyy vain osa, joten kuu himmenee hieman eikä siitä lohkea reunasta selvää palaa. Useimmat eivät huomaa koko pimennystä — syvimmillään jotkut erottavat toisen reunan heikosti varjostuneena, ja tuntia aiemmin otetun kuvan rinnalle asetettuna ero näkyy vielä selvemmin.
Miltä se näyttää
Kuunpimennys, jossa kuu vain sivuaa maan varjon vaaleaa ulkoreunaa eli puolivarjoa. Siellä auringonvalosta peittyy vain osa, joten kuu himmenee hieman eikä siitä lohkea reunasta selvää palaa. Useimmat eivät huomaa koko pimennystä — syvimmillään jotkut erottavat toisen reunan heikosti varjostuneena, ja tuntia aiemmin otetun kuvan rinnalle asetettuna ero näkyy vielä selvemmin.
Miltä se näyttää
Täydellisessä kuunpimennyksessä kuu on punainen, koska varjon sisään taittuu valoa, joka on kulkenut maan kaikkien auringonnousujen ja -laskujen läpi. Pitkällä matkalla ilmakehän läpi sininen valo siroaa pois ja jäljelle jää vain taittunut punainen. Sen päivän pölyn ja tulivuorentuhkan määrästä riippuen sävy vaihtelee kirkkaasta kuparista lähes mustanpunaiseen. Täydellisessä auringonpimennyksessä on päinvastoin: muuten näkymätön korona paljastuu muutamaksi minuutiksi. Sitä ennen ja sen jälkeen pimennys on kuitenkin osittainen, joten niin kauan kuin auringon reunasta näkyy pienikin osa, erikoissuodatinta ei saa ottaa pois.
Pimennykset ovat maailmanlaajuisia tapahtumia — näetkö sen todella, riippuu sijainnistasi ja paikallisesta säästä.
Kuunpimennystä on turvallista katsoa paljain silmin. 🚨 Auringonpimennystä ei koskaan — ei paljain silmin, ei aurinkolaseilla, ei filmin läpi; pysyvä vaurio syntyy sekunneissa. Turvallisia ovat vain sertifioidut pimennyslasit tai epäsuora heijastus.
Tulevat meteorisateet
Näin katsot
Säteilypiste on Lohikäärmeen päässä, korkealla pohjoisella taivaalla. Parvi on muihin nähden päinvastainen siinä, että se on korkeimmillaan heti pimeän tultua, joten keskiyötä ei tarvitse odottaa vaan ratkaisu tehdään alkuillasta. Pohjoisen 45. leveyspiirin yläpuolella säteilypiste ei laske, joten se pysyy taivaalla koko yön. Eteläisellä pallonpuoliskolla se taas tuskin nousee lainkaan, joten sieltä parvea on vaikea nähdä. Nopeus 20 km/s on tämän listan hitain, ja meteorit kulkevat ohi verkkaisesti kuin liukuen.
Milloin katsoa
Aktiivinen jakso on lyhyt, lokakuun 6. päivästä 10. päivään, ja huippukin kestää vain muutaman tunnin, joten jos se osuu omalla kohdallasi päiväaikaan, sen vuoden voi kuitata. Tämä on parvi, jonka määrä vaihtelee vuodesta toiseen rajusti — tavallisesti meteoreja on vain muutama tunnissa, mutta joinakin vuosina on kirjattu paljon runsaampia ryöppyjä. Tarkista sen vuoden ennuste ennen kuin lähdet.
Tämän vuoden olosuhteet
Kuu huippuyönä 3 % valaistuna · ihanteellisissa oloissa enintään 5 meteoria tunnissa
Tänä vuonna Kuuta ei juuri ole. Meteoriparvelle se on iso ero — kirkkaimman kourallisen ja myös himmeiden näkymisen välinen ero, minkä vuoksi sama parvi vaikuttaa vuodesta toiseen aivan eri tapaukselta. Kun tällainen vuosi osuu kohdalle, jäljelle jää enää sään sovittaminen.
Näin katsot
Säteilypiste on Betelgeuzen pohjoispuolella, Orionin ja Kaksosten rajan tienoilla. Se nousee idästä kello 22 tienoilla ja on korkeimmillaan kello 4 aikoihin aamuyöllä. Koska säteilypiste on lähellä taivaanpäiväntasaajaa, tämä on parvi, joka näkyy yhtä lailla molemmilta pallonpuoliskoilta. Nopeus 66 km/s on tälläkin listalla nopeimpia, joten meteorit viiltävät ohi lyhyinä ja terävinä, ja kirkkaimmat vetävät perässään muutaman sekunnin näkyvän vanan.
Milloin katsoa
Aktiivisuus kestää lokakuun alusta marraskuun alkuun. Huippu on matala ja tasainen, joten usean vuorokauden ajan näkyy suunnilleen sama määrä, ja joinakin vuosina tulee peräkkäin pari suunnilleen yhtä korkeaa huippua. Koska ulkona ollaan koko aamuyö, pukeudu oman seutusi vuodenajan mukaan; kuusta riittää katsoa vain se, onko se aamuyöllä taivaalla.
Tämän vuoden olosuhteet
Kuu huippuyönä 72 % valaistuna · ihanteellisissa oloissa enintään 20 meteoria tunnissa
Kuu on yli puolikkaan. Kirkkaat meteorit tulevat yhä läpi, mutta himmeät hautautuvat suureksi osaksi. Älä laske lukumäärän varaan, vaan ota yö tilaisuutena saada yksi kunnolla kirkas. Tällaisista vuosista on peräisin lause ”näkyi vähemmän kuin odotin”.
Näin katsot
Säteilypiste on Härän alapuolella, aivan ekliptikan vieressä. Koska se on lähellä ekliptikaa, parvi näkyy niin eteläiseltä kuin pohjoiseltakin pallonpuoliskolta, ja pohjoisella se pysyy käyttökelpoisella korkeudella suurimman osan yötä alkuillasta aamuun. Korkeimmillaan se on keskiyön tienoilla. Nopeus 27 km/s on hitaanpuoleinen, ja koska säteilypiste ei ole yksi piste vaan noin 20 astetta leveä soikio, on vaikea sanoa varmasti, mikä yksittäinen meteori kuuluu juuri tähän parveen.
Milloin katsoa
Aktiivisuus jatkuu syyskuun loppupuolelta marraskuun loppupuolelle eli yli kaksi kuukautta, joten päivämäärään ei tarvitse takertua. Marraskuun alun huipun lisäksi lokakuun puolivälissä on toinen suunnilleen yhtä korkea huippu, joten kirkkaan kuun vuonna voi siirtyä toisen huipun yölle. Marraskuun puolivälistä eteenpäin pohjoinen haara ottaa vuoron ja tulipalloja tulee edelleen.
Tämän vuoden olosuhteet
Kuu huippuyönä 18 % valaistuna · ihanteellisissa oloissa enintään 5 meteoria tunnissa
Tänä vuonna Kuuta ei juuri ole. Meteoriparvelle se on iso ero — kirkkaimman kourallisen ja myös himmeiden näkymisen välinen ero, minkä vuoksi sama parvi vaikuttaa vuodesta toiseen aivan eri tapaukselta. Kun tällainen vuosi osuu kohdalle, jäljelle jää enää sään sovittaminen.
Näin katsot
Säteilypiste on Leijonan päässä, sirpin muotoon asettuneiden tähtien joukossa. Se nousee idästä puolenyön tienoilla ja kohoaa aamunkoittoon asti. Parvi näkyy molemmilta pallonpuoliskoilta, mutta säteilypiste nousee pohjoisella selvästi korkeammalle. Nopeus 71 km/s tekee siitä vuoden nopeimman parven, ja kirkkaimmat jättävät radalleen hetken hehkuvan vanan. Kun emokomeetta palaa 33 vuoden välein, on kirjattu meteorimyrskyjä.
Milloin katsoa
Tavallisina vuosina huippu kestää vain muutaman tunnin, joten ratkaisevat huippuhetkeä ympäröivät 2–3 tuntia. Lisäksi katsoa voi vain puolenyön jälkeen: jos huippuhetki osuu omalla kohdallasi päiväaikaan, sen vuoden voi kuitata. Aktiivisuus jatkuu marraskuun alusta kuun loppuun, joten myös sitä edeltävinä ja seuraavina öinä osuu muutama. Jos kuu on kirkas, katso selkä sitä kohti.
Tämän vuoden olosuhteet
Kuu huippuyönä 45 % valaistuna · ihanteellisissa oloissa enintään 15 meteoria tunnissa
Kuu on alle puolikkaan. Osa himmeistä meteoreista huuhtoutuu pois, mutta olosuhteet ovat ulos lähtemisen arvoiset. Katso vain, missä päin taivasta Kuu on, ja käännä selkäsi sille — kuunvalo suoraan silmiin on eri asia kuin kuunvalo takaa.
⚠️ Luku kertoo, kuinka kirkas Kuu on, ei sitä milloin se nousee. Ohutkin sirppi haittaa, jos se sattuu olemaan taivaalla juuri katseluaikaan, ja täysikuu taas ei merkitse mitään sen laskettua. Se selviää vasta paikan ja kellonajan kanssa, joten tämä näkymä ei väitä sitä — täkäläiset olosuhteet riittävät vain erottamaan, mitkä vuodet ovat muita parempia.
Meteoriparvessa kaukoputki pikemminkin haittaa, koska se kaventaa näkökenttää. Kestääkö huippu useita päiviä vai vain muutaman tunnin, vaihtelee parvesta toiseen — katso kohta ”Milloin katsoa” ja valitse yö sen mukaan; jo pelkkä kaupungin valojen jättäminen selän taakse muuttaa paljon.
Havainnoinnin perusteet
Onnistumisen ratkaisee lukujen sijaan valmistautuminen. Silmät ovat käyttökelpoiset noin 20 minuutin kuluttua pimeään tulosta ja paranevat edelleen 30–40 minuuttiin asti. Yksi katse kirkkaaseen näyttöön nollaa tuon mukautumisen alusta — säädä puhelin himmeimmilleen tai vaihda punaiseen näyttötilaan. Paras asento on nojata taaksepäin ja ottaa taivasta näkökenttään mahdollisimman laajalti. Meteoreja putkahtaa esiin mistä tahansa: jos tuijotat pelkkää säteilypistettä, saat kiinni vain lyhyet. Himmeät kohteet taas erottuvat paremmin, kun katsot noin nyrkin leveyden verran sivuun suoran käsivarren päässä. Tuntimäärä (ZHR) on ihanteellisten olojen luku — säteilypiste zeniitissä ja täysin pimeä taivas — joten käytännössä on aivan normaalia nähdä sitä vähemmän. Kaupungin valoissa jäljelle jäävät vain kirkkaimmat, joten välineiden ostamisen sijaan 30 minuutin automatka kaupungin ulkopuolelle muuttaa tilannetta paljon enemmän.
Kysy lisää
Pimennysten päivämäärät lasketaan reaaliajassa oikeasta taivaanmekaniikasta (astronomy-engine), ei kiinteästä taulukosta. Meteorisateiden huiput noudattavat Kansainvälisen meteoorijärjestön vuosikalenteria ja voivat vaihdella noin päivän verran vuodesta toiseen.
